Ruokaviennin kasvuloikka tarvitsee rinnalleen tehokkaan logistiikan – automaatio kiihdyttää kasvun mahdollisuuksia
Suomalaisella elintarviketeollisuudella on merkittävä kasvupotentiaali kansainvälisillä markkinoilla. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi ruokaviennin kaksinkertaistamisen vuoteen 2031 mennessä. Food Industry -messuilla puhuneiden alan asiantuntijoiden mukaan kunniahimoisella tavoitteella on erinomaiset mahdollisuudet onnistua.
Food Industry ja Logistiikkamessuilla Tampereella keskusteltiin keskiviikkona sekä suomalaisen ruokaviennin kasvumahdollisuuksista että siitä, millaisilla käytännön ratkaisuilla kasvu voidaan mahdollistaa.
- Vuoteen 2031 mennessä ruokaviennin arvon pitäisi nousta nykyisestä noin 2,4–2,5 miljardista eurosta viiteen miljardiin euroon. Pidemmän aikavälin kansallinen ruokastrategia 2040 tähtää jopa viennin kolminkertaistamiseen, sanoo Suomen elintarvikevienti ry SUVI:n toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne.
Lähialueilla paljon kasvupotentiaalia
Suomen elintarvikeviennistä noin 60 prosenttia suuntautuu tällä hetkellä Itämeren alueelle, mutta Suomen markkinaosuus alueella on vain noin 0,3 prosenttia. Kasvunvaraa on siis huomattavasti. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansikin mukaan Suomella on kova kasvupotentiaali, mutta sen hyödyntäminen edellyttää voimakasta kasvuvauhtia.
– Positiivisia signaaleja on jo nähtävissä: alan toimijat tekevät aiempaa enemmän yhteistyötä, vientiin rakennetaan yhteisiä rakenteita ja resursseja tuodaan yhteen, sanoo Jansikin.
Viennin kasvattaminen vaatii kuitenkin markkinoiden avaamisen ja yritysten yhteistyön rinnalle myös kykyä tuottaa, varastoida ja toimittaa kasvavia määriä tuotteita tehokkaasti. Tässä automaatiolla ja uusilla logistiikkaratkaisuilla on yhä suurempi rooli.
Kasvutavoitteet haastavat tuotantoa ja logistiikkaa
Viennin kasvu tarkoittaa elintarviketeollisuudessa sitä, että tuotannon, varastoinnin ja toimitusketjujen on pystyttävä skaalautumaan kasvun mukana – tuoretuotteissa vieläpä erittäin nopeasti.
Hetki-salaateistaan tunnettu Fresh Servant Oy on Pedersöressä toimiva kasvuyritys, joka valmistaa yli 100 000 salaattirasiaa vuorokaudessa. Uusia tuotteita tulee tuotantolinjalle jopa joka kolmas päivä. Yritys on rakentanut kasvunsa tueksi Pohjoismaiden moderneimman tuoresalaattitehtaan ja vienyt automaation pitkälle myös sisälogistiikassaan.
- Nopeasti liikkuvat tuotteet siirtyvät tuotannosta varastoon pitkälle viedyn varastorobotiikan avulla. Ihmisten työpanos voidaan näin kohdistaa keräilyyn sen sijaan, että aikaa kuluisi varastossa liikkumiseen. Fresh Servantilla varastointia muokattiin nimenomaan liiketoiminnallisista näkökulmista käsin. Saimme muutoksessa aikaan selkeät ja seurattavat prosessit, kertoo Fresh Servantin logistiikkaratkaisujen kehittämisessä mukana ollut Lauri Impiö SSI Schäferilta.
Fresh Servantin logistiikasta ja toimitusketjusta vastaavan Juha Tiiton mukaan sisälogistiikka on yrityksessä rakennettu alusta lähtien niin, että se pystyy tukemaan yrityksen kasvua.
– Olemme vielä investoimassa lisää siihen, että vuoden lopulla salaattilaatikoiden läpimeno tehtaallamme voi tuplaantua, Tiitto kertoo.
Sisälogistiikan kehitystä ja toimivuutta edistetään nyt hurjaa vauhtia myös tekoälyn avulla. Tekoälyyn panostava Consafe Logistics sai Sisälogistiikan innovaatio -palkinnon Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n jakamana Logistiikkamessuilla.
Elintarvikeviejiä tarvitaan enemmän
Ruokatieto Yhdistys ry:n kasvunjohtaja Marjukka Mattio painotti, että ruokaviennille pitää synnyttää pysyviä rakenteita. Tavoitteena on myös saada vientiin mukaan nykyistä leveämpi joukko suomalaisia pk-yrityksiä.
- Kun vientiosaaminen, yritysten yhteistyö ja modernit logistiset ratkaisut kehittyvät rinnakkain, suomalaisella elintarviketeollisuudella on mahdollisuus muuttaa suuri vientipotentiaali konkreettiseksi kasvuksi, Mattio tähdensi.
Food Industry ja Logistiikkamessut järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 9.–10.9.2026 ja tapahtumaan odotetaan kaikkiaan yli 11 000 kävijää. 
